Yhteistyökumppanit

  • Valio - Urheilugaala
  • Ilta-Sanomat - Urheilugaala
  • OP Ryhmä - Urheilugaala
  • Veikkaus - Urheilugaala
  • Helsinki - Urheilugaala
  • Aktia - Urheilugaala
  • Aava - Urheilugaala
  • Creative Technology Finland - Urheilugaala
  • 10.fi - Urheilugaala
  • ClearChannel - Urheilugaala
  • Niemi - Urheilugaala
  • Jalostaja Para Team - Urheilugaala
  • Stopteltat - Urheilugaala
  • Coloro - Urheilugaala
  • Nolla - Urheilugaala
  • Testaakorona.fi- Urheilugaala
  • Sponsor Insight - Urheilugaala
  • Floramore - Urheilugaala
  • Kauppaneuvos Kalle Kaihari Tukisäätiö - Urheilugaala
  • Urheilumuseo - Urheilugaala
  • Urheilutoimittajain Liitto - Urheilugaala
  • Yle - Urheilugaala
  • Starsquad - Urheilugaala
  • Olympiakomitea - Urheilugaala
  • Paralympiakomitea - Urheilugaala

Kunniagalleriaan nimetyt

Heikki Ikola (s. 09.09.1947)

Heikki Ikola on kautta aikojen menestynein suomalainen ampumahiihtäjä nelinkertaisena maailmanmestarina, joista yksi tuli viestissä.

Ikola saalisti yhteensä kymmenen arvokisamitalia. Neljän MM-kullan lisäksi hänen palkintokaapissaan komeilee kolme olympiahopeaa ja yhtä monta MM-hopeaa. Mitaleista neljä on tullut henkilökohtaisista kilpailuista ja loput kuusi viesteistä.

Toimiupseerina työskennellyt Ikola saavutti ensimmäisissä arvokisoissaan Sapporossa 1972 olympiahopeaa viestijoukkueessa. Hänen ensimmäinen henkilökohtainen arvokisamitalinsa oli heti kultainen, kun hän voitti Anterselvan MM-kisojen 20 km:n kilvan vuonna 1975. Viestikulta kruunasi Ikolan kisat ja vuoden lopussa hänet julistettiin Vuoden Urheilijaksi. Neljä vuotta myöhemmin Ikola uusi 20 km:n MM-tittelinsä Lillehammerissa.

Arvokisamenestys nosti Ikolan Lake Placidin olympiakisojen avajaisissa 1980 kunniatehtävään Suomen joukkueen lipunkantajaksi, mutta ladulla menestys jäi vaatimattomaksi. Vanha mestari yllätti vielä ja palasi vuotta myöhemmin komeasti huipulle Lahden MM-kilpailuissa voittaen jo kolmannen maailmanmestaruutensa 20 km:llä. Kotikisojen MM-kulta siivitti hänet toistamiseen Vuoden Urheilijaksi 1981.

 

Janne Lahtela (s. 28.02.1974)

Janne Lahtela on freestylehiihdon olympiavoittajana ainoa suomalainen talviolympialaisten kultamitalisti muissa kuin pohjoismaisissa hiihtolajeissa.

Neljä arvokisamitalia saavuttanut Lahtela osallistui urallaan viidesti olympialaisiin. Vuonna 1998 Naganossa hän saavutti kumpareissa olympiahopeaa, joka kirkastui neljä vuotta myöhemmin Salt Lake Cityssä olympiakullaksi. Vuonna 1992 Albertvillestä alkanut olympiaura päättyi 2006 Torinoon, missä hän toimi Suomen joukkueen lipunkantajana kisojen avajaisissa.

Meiringenin MM-rinteiltä Sveitsistä 1999 Lahtelan tuomisina oli kultaa kumpareista ja hopeaa parikumparekilpailusta. Lahtela voitti jo nuorten tasolla kaksi MM-titteliä ja kaksi pronssia. Lahtela kilpaili 17 kautta maailmancupissa voittaen kumparelaskun kokonaiskilpailun kolme kertaa. Parikumpareiden kokonaiskisan hän vei kahdesti nimiinsä. Osakilpailuvoittoja Lahtelalle kertyi 23.

Lahtela lopetti uransa vuonna 2006 aloittaen jo saman vuoden syksyllä Japanin freestylemaajoukkueen valmentajana. Japani nappasi seitsemän arvokisamitalia suomalaiskonkarin johdolla. Vuodesta 2015 alkaen Lahtela on vastannut Suomen maajoukkueen valmennuksesta.

 

Tiina Lillak (s. 15.04.1961)

Tiina Lillak teki yleisurheiluhistoriaa Suomen ensimmäisenä maailmanmestarina, kun hän voitti keihäsfinaalin Helsingissä 1983.

Lillak oli koko kauden 1983 voittamaton kesän toisena kruununa Tampereella syntynyt maailmanennätys 74,76. Kauden päätteeksi hänet valittiin itseoikeutetusti Vuoden Urheilijaksi. Jo vuotta aiemmin Lillak paransi ME-lukemia Helsingissä 72,40 kantaneella heitollaan.

Lillak saavutti toisen arvokisamitalinsa taisteltuaan loukkaantuneena Los Angelesissa 1984 olympiahopealle. Lisäksi hän ylsi kahdesti EM-kilpailuissa mitalin tuntumaan neljänneksi 1982 ja 1986 sekä MM-kisoissa 1987 kuudenneksi.

Lillak heitti urallaan yksitoista Suomen ennätystä päivälleen kolmessa vuodessa 1980-1983. Tulos koheni peräti 18 metriä ja kahdesti SE oli myös ME. Suomen mestaruuksia hänelle kertyi seitsemän, viimeisin vuonna 1990. Hänet valittiin 2006 SUL:n nettiäänestyksessä Vuosisadan suomalaiseksi naisyleisurheilijaksi.

suomenurheilugaala2016226of378

Mika Häkkinen (s. 28.09.1968)

Mika Häkkinen on ainoana suomalaisena voittanut kilpa-autoilun kuninkuusluokan Formula 1:n MM-tittelin kahdesti.

Häkkinen juhli MM-sarjan voittoa peräkkäisinä vuosina 1998 ja 1999 McLarenin ratissa. Ensimmäisen maailmanmestaruutensa jälkeen lempinimen ”The Flying Finn” saanut suomalaistähti valittiin Vuoden Urheilijaksi. Toisen mestaruutensa Häkkinen ratkaisi kutkuttavasti viimeisessä osakilpailussa. Vielä kaudella 2000 hän ylsi MM-sarjassa toiseksi.

Häkkinen voitti karting-luokissa kuusi Suomen mestaruutta vuosina 1979–1988. Britannian F3-sarjan mestaruus 1990 saatteli nuoren lupauksen manageri Keke Rosbergin johdolla seuraavaksi kaudeksi Lotuksen F1-talliin ja sieltä edelleen 1993 McLarenille. Matka maailmanmestariksi oli katketa pahaan ulosajoon kauden 1995 lopulla. Häkkinen toipui vakavasta loukkaantumisesta ja otti uransa ensimmäisen GP-voiton kauden 1997 päätteeksi.

Häkkinen lopetti F1-sarjassa 2001, mutta palasi vielä kilparadoille DTM-sarjassa 2005-2007 voittaen kolme osakilpailua. Kilpauransa jälkeen Häkkinen palkittiin Suomen Urheilugaalan ensimmäisenä Suomen urheilun lähettiläänä vuonna 2009.