Urheilugaalan varsinaisten palkintoluokkien ehdokkaat julkistettiin tänään!

Urheilugaalan varsinaisiin palkintoluokkiin kuuluvat ehdokkaat julkistettiin tänään Ylen suorassa lähetyksessä. Kuuden eri kategorian ehdokkaista Suuri raati äänestää seuraavan kuukauden aikana voittajat, jotka palkitaan Uno-palkinnolla 18.1. järjestettävässä Urheilugaalassa. Samalla käynnistyi Sykähdyttävin urheiluhetki 2017 yleisöäänestyksen finaalivaihe.

 

Tammikuussa järjestettävän historian 11:nnen Urheilugaalan palkintoehdokkaat julkistettiin tänään lauantaina Ylen suorassa tv-lähetyksessä. Ehdokkaita on kaikkiaan 22 kuudessa eri kategoriassa: Läpimurto, Taustavoima, Urheiluilmiö, Urheilukulttuuri, Vuoden urheiluseura sekä Suomen liikkuvin kunta. Näistä ehdokkaista yhteiskunnan eri aloilta koostuva 300 hengen Suuri raati äänestää voittajat, jotka palkitaan Urheilugaalassa 18. tammikuuta hopeoiduilla Uno-palkinnoilla.

Lisäksi käynnistyi vuoden Sykähdyttävimmän urheiluhetken yleisöäänestyksen toinen vaihe. Ensimmäisestä äänestyksestä 10 eniten ääniä saanutta ehdokasta esiteltiin tänään ja finaalivaiheesta eniten ääniä saanut hetki palkitaan Urheilugaalassa.

Tänä vuonna mukana nähdään kolme uutta ja uusittua palkintoluokkaa: Urheiluilmiö ja Urheilukulttuuri ja Suomen liikkuvin kunta. Lisäksi uutena erikoispalkintoluokkana nähdään Suomen aktiivisin työpaikka -palkinto. Urheilugaalan pääsihteerin Riia Martinojan mukaan uudistusten tavoitteena on selkeyttää ja ajankohtaistaa palkitsemisjärjestelmää.

– Haluamme huomioida urheilun ja liikunnan kenttää hyvin laaja-alaisesti ja siten, että palkintoluokat koskettavat mahdollisimman monia suomalaisia. Huippu-urheilun lisäksi kuntoliikunta ja ihmisten hyvinvointiin liittyvät alueet ovat suomalaisia lähellä. Monet urheilutapahtumat ja ajankohtaiset ilmiöt taas liittyvät usein yhteiskuntaan yleiselläkin tasolla, Martinoja kertoo.

Urheilugaalan palkintolautakunta on taho, joka on nimennyt ehdokkaat eri palkintoluokkiin. Tänä vuonna niin ehdokkuuskeskusteluissa kuin ehdokaslistassa nousi selvästi esille päättyvään Suomi 100 -juhlavuoteen osuneet useat urheilun arvokisatapahtumat.

– Suomessa on osattu kautta historian järjestää urheilutapahtumia. Tänä vuonna  meillä oli useita urheilun arvokisoja. Näiden tapahtumien sekä suomalaisten urheilijoiden onnistumisia ja menestystä pääsemme juhlimaan yhdessä tammikuussa Urheilugaalassa, Martinoja toteaa.

Varsinaisten palkintoluokkien lisäksi Urheilugaalassa palkitaan Urheilutoimittajain Liiton jäsenten äänestyksen perusteella Vuoden Urheilija, Vuoden Joukkue, Vuoden Valmentaja ja Vuoden Urheilija -valiokunnan valitsema Vuoden Nuori Urheilija. Lisäksi Urheilugaala jakaa tänä vuonna muun muassa Elämänura, Esikuva ja Urheilun hyväntekijä erikoispalkinnot. Suomen Urheilumuseosäätiö valitsee Hall of Fame -palkinnon saajat ja Olympiakomitean johtama asiantuntijaraati Suomen Aktiivisimman työpaikan.

---

Urheilugaalan 2018 varsinaisten palkintoluokkien ehdokkaat

Läpimurto
Läpimurto-voittaja on tehnyt urallaan selkeän loikan kohti lajinsa kansainvälistä huippua tai aivan terävimmälle huipulle asti. Näyttävä nousu ei ole jäänyt keneltäkään urheilunystävältä huomaamatta ja sykähdyttävät saavutukset ovat nostaneet urheilijan koko kansan tietoisuuteen.

Eero Hirvonen (30.1.1996)
Yhdistetty
Eero Hirvosen nopea nousu yhdistetyn hiihdon maailman eliittiin alkoi vuosi sitten syksyllä Rukan maailmancupin avauksessa neljännellä sijalla. Jatkoa seurasi tammikuussa 2017, kun Salpausselän kakkostila toi hänelle ensimmäinen maailmancupin palkintopallisijoituksen ja kausi päättyi hienosti kokonaiskilpailun kahdeksanteen tilaan. Yltäminen marraskuussa kuluvan kauden avauksessa Rukalla toiseksi ja kolmanneksi osoitti Hirvosen vakiinnuttaneen asemansa yhdistetyn huipulla.

Esapekka Lappi (s. 17.1.1991)
Ralli
Ralliautoilija Esapekka Lappi siirtyi rallin SM-sarjan voiton myötä kilpailemaan kaudella 2013 rallin MM-sarjan oheisluokkana ajettavassa FIA WRC 2 Championship -luokassa. Kesällä 2016 hän voitti WRC 2 -luokan Suomen MM-rallissa, joka siivitti sopimukseen Tommi Mäkisen johtaman Toyotan tehdastallin kolmoskuljettajana rallin pääsarjassa. Lappi nousi kesällä 2017 koko maailman ralliotsikoihin voittamalla ylivoimaisesti MM-sarjan Suomen osakilpailun, joka oli hänelle vasta uran neljäs pääsarjassa.

Lauri Markkanen (s. 22.5.1997)
Koripallo
Lauri Markkasen marssi kohti koripallomaailman terävintä kärkeä alkoi kesällä 2017 NBA-ammattilaisliigan varaustilaisuuden seitsemäntenä varauksena. Liito jatkui EM-kisoissa, kun Markkanen nousi aikuisten arvokisojen ensikertalaisena Suomen maajoukkueen tähdeksi sekä piste- ja levypallokuninkaaksi. NBA-ammattilaissarjan debyytissään lokakuussa Markkanen saalisti suomalaisennätykseksi 17 pistettä Chicago Bullsin avauskokoonpanossa ja kuukautta myöhemmin hän teki jo koko liigan historiaa eniten kolmen pisteen heittoja kymmenessä ensimmäisessä NBA-ottelussaan upottaneena pelaajana.

Taustavoima
Taustavoima voi olla valmentaja, huoltaja, toimitsija, seuratyöntekijä, erotuomari, fani tai urheiluvaikuttaja, jonka panos on ollut poikkeuksellisen merkittävä, tai joka on esiintymisellään, päätöksillään, johtamisellaan tai mielipiteillään vaikuttanut suomalaiseen urheiluun sitä kehittävästi.

Erkki Alaja (s. 18.2.1952)
Ylimmän sarjatason jalka- ja käsipalloilijasta kasvoi laaja-alainen huippu-urheilun taustavaikuttaja, joka on toiminut eri lajeissa arvokisajohtajana, lajiliittojohtajana, seurajohtajana sekä suomalaisen urheilumanageroinnin ja -markkinoinnin uranuurtaja. Ohessa on syntynyt kolme teosta urheilumarkkinoinnista ja -sponsoroinnista sekä viisi muuta urheilukirjaa viimeisimpänä omakohtainen tarina Kutsumus suomalaisen urheilumaailman muutoksista. Alajan talliin kuuluneista urheilijoista mainittakoon arvokisamenestyjät aitajuoksija Arto Bryggare sekä taitoluistelijat Susanna Rahkamo ja Petri Kokko sekä Laura Lepistö.

Juha Junno (s. 16.11.1958)
Haapavedeltä lähtöisin oleva jääkiekon taustavoima kasvoi Kuopion KalPa:ssa ensin junioripäälliköstä päävalmentajaksi (SM-hopeaa 1991) ja edelleen toimitusjohtajaksi, jonka jälkeen tarina sai jatkoa Oulussa. Mestisseura Kärpistä kehittyi savolaisopeilla SM-liigan 2000-luvun kestomenestyjä ja valtakunnallinen brändi, niin kutsuttu puolen Suomen joukkue. Viime keväänä 21 vuoden uurastuksen jälkeen Junno väistyi toimitusjohtajan ja keulakuvan paikalta taskussaan kuusi kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia sekä yli 100-kertaistettu budjetti.

Kyra Kyrklund (s. 30.11.1951)
Kansainvälisen kouluratsastusmaailman arvostaman grand old ladyn ratsastusopas Kyra ja ratsastuksen taito on julkaistu kuudella eri kielellä. Kuusinkertaisen olympiaratsastajan kouluttamista ratsuista Matador II valittiin 2015 maailman kaikkien aikojen parhaaksi kouluratsastushevoseksi. Kyrklund saavutti Matadorilla mm. MM-hopeaa (1990) ja maailmancupin voiton (1991). Hän myös johti ja valmensi 15 vuotta perustamassaan Helsingin Kilpatallissa, jonka suojatit ylsivät kuudenneksi 1988 olympialaisissa. Ruotsissa Kyrklundille on myönnetty ratsastuksen professuuri. Nykyisin hän johtaa omaa valmennuskeskustaan Iso-Britanniassa.
 

Urheiluilmiö
Urheiluilmiö erottuu idealtaan tai toteutukseltaan joukosta. Se voi olla teko, hanke, kampanja, tapahtuma tai niihin verrattava, joka kannustaa esimerkillään muuta urheiluyhteisöä ennakkoluulottomuuteen, avarakatseisuuteen ja luovuuteen.

Elektronisen urheilun (eSports) kasvu suomalaismiesten suosikkilajiksi
12.8.2017, Seattle, Yhdysvallat
Suomen Olympiakomitea hyväksyi Suomen elektronisen urheilun liiton (SEUL) kumppanuusjäsenekseen syksyllä 2016 ja vuotta myöhemmin Puolustusvoimat liitti lajin Urheilukoulun ohjelmaan. E-sports on noussut hetkessä toiseksi suosituimmaksi urheiluksi alle 30-vuotiaiden miesten keskuudessa. Dota2-pelin MM-kisojen voittajajoukkueen suomalaissankari Lasse Urpalainen ja lähes 10 miljoonan euron palkintopotti varmistivat lajin läpimurron 2017 koko kansan tietoisuuteen.

Koripallomaajoukkue koko kansan suosikiksi ja tulokas Lauri Markkanen fanien keulakuvaksi EM-kisojen Suomen alkulohkossa
31.8.-6.9., Helsinki
Susijengiksi kutsutun koripallomaajoukkueen onnistuminen kentällä, katsomossa ja tv-lähetyksissä sekä arvokisojen ensikertalainen Lauri Markkanen piste- ja levypallotilastojen kärkinimenä saivat aikaan ennennäkemättömän ilmiön, joka nosti lajin ja sen nuoren tähden fanien lisäksi kisaviikon ykköspuheenaiheeksi mediassa ja koko kansan keskuudessa.

Maastohiihdon uskonpalautus ladulla ja katsomossa viiden suomalaismitalin saattelemana MM-kotikilpailuissa
22.2.-5.3., Lahti
Suomalaiset maastohiihtäjät ylittivät koko joukkueen voimin kaikki odotukset Lahden MM-laduilla, kun palkintokorokkeelle nousi yhteensä seitsemän eri suomalaisurheilijaa saavutuksena viisi mitalia. Uskonpalautus suomalaiseen hiihtoon näkyi myös onnistuneena yhteisöjen rakentamisena kisakatsomoissa ja oheistapahtumissa, jotka toivat lajin pariin runsaasti uutta yleisöä.

Taitoluistelun MM-kilpailut, suomalaisen urheilutapahtumien ja -markkinoinnin taidonnäyte

29.3.-2.4., Helsinki
Viime kevään taitoluistelun MM-kilpailut olivat yksi suomalaisen urheilujärjestämisen pitkän perinteen taidonnäytteistä. Kisat saivat erityisesti kiitosta raikkaasta kisailmeestä ja poikkeuksellisen yhteisöllisestä tunnelmasta. Tämä näkyi etenkin kaikkia kannustavassa yleisössä sekä Suomi 100 -juhlavuoden keskeisen teeman, yhdessä tekemisen, luontevana toteuttamisena kisojen alusta loppuun. MM-kisat onnistuivat taloudellisesti hyvin ja tulos näkyi positiivisesti koko Helsingin talousalueella.

Urheilukulttuuri

Urheilukulttuuri-palkinto on tunnustus yksittäisestä teosta tai pitkäaikaisesta työstä suomalaisen urheilukulttuurin hyväksi. Palkinnon saaja voi olla henkilö tai yhteisö, joka on edistänyt urheilun arvoja tai perinteitä tai vaikuttanut hyvinvoinnin tai tasa-arvon kehittämisessä.

Flying Finn 100
Flying Finn 100 on suomalaisen autourheilun lajiliiton AKK:n nuorisourheilun kehittämis- ja tukihanke, joka mahdollistaa myös uusien tulevaisuuden tähtien löytymisen. Tavoitteena on kerätä yhdessä yhteistyöyritysten ja tähtikuljettajien kanssa autourheiluseurojen käyttöön 100 uutta junior kart -autoa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tähän mennessä hankkeella on kerätty varoja noin 250 000 euroa, joilla on hankittu 80 autoa. Hankkeella on myös työllistävä vaikutus, sillä autot kootaan Suomessa.
Paavo Nurmi ja Turun kaupungin yhteistyöhanke
Turun kaupungin ja Paavo Nurmi -hankkeen yhteistyön tavoitteena on pitää yhdeksänkertaisen olympiavoittajan Paavo Nurmen tarinaa ihmisten mielissä yli sukupolvien. Vuotuinen IAAF World Challenge -sarjan osakilpailuksi vuonna 2017 nostettu yleisurheilun Paavo Nurmi Games televisioidaan Turusta maailmanlaajuisesti. Paavo Nurmi Marathon, koulukiertue ja tapahtumaviikko muodostavat kansainvälisen ja modernin urheilukulttuurikonseptin, jonka Euroopan Unioni palkitsi tänä vuonna kulttuuriperintöpalkinnolla. Nurmen perintö on tärkeä osa Suomen urheilu- ja kulttuuriperintöä.

Punainen kortti rasismille
Iso-Britanniassa 1996 syntynyt Punainen kortti rasismille -hanke käynnistyi Suomessa 2003 Suomen monikulttuurisen liikuntaliiton (FIMU ry) ja Jalkapallon Pelaajayhdistyksen yhteistyöllä. Myöhemmin mm. futsal, jääkiekko, koripallo, käsipallo, lentopallo, lumilautailu, pesäpallo, salibandy ja taekwondo ovat liittyneet lajeina viestinviejiksi. Hanke välittää rasismin ja syrjinnän vastaista sanomaa harrasteliikunnasta huippu-urheiluun hyödyntäen yhteistyötä seurojen, oppilaitosten, järjestöjen ja lajiliittojen kanssa.

 Urheilu-Suomi

Rock-Suomi ja Iskelmä-Suomi -sarjojen tekijöiden 10-osainen dokumenttisarja on suuri tarina suomalaisesta huippu-urheilusta. Se kertoo äärirajoille vievästä hulluudesta ja intohimosta niin kentällä kuin katsomossakin. Sarjaa varten on haastateltu lähes 150 urheilijaa ja urheiluvaikuttajaa, jotka valaisevat kilpaurheilun arkea ja sankaruuden kaksiteräisyyttä. Sarja kertoo Suomen kehityksestä kansakuntana ja miten se näkyy suomalaisessa urheilukulttuurissa. Sarjan pääosissa ovat kotimaiset tähdet, jotka vievät katsojan legendaaristen voittojen ja katkerien tappioiden hetkiin sekä niiden taustoihin.
Vuoden urheiluseura
Vuoden Urheiluseuran valinnassa on tänä vuonna kiinnitetty huomioita siihen, miten seura on onnistunut toimintansa tulevaisuutta koskevissa haasteissa ja hyödyntänyt parhaalla tavoin mahdollisuuksiaan. Uudistumiskykyinen seuraa osaa arvioida nykyisten ja uusien jäseniensä tarpeet ja reagoida niihin oikealla tavalla. Jokainen ehdokasseura on myös saanut nostaa esille konkreettisen myönteisen asian, joka seurassa on muuttunut kahden viimeisen vuoden aikana. Voittajaseura palkitaan tittelin ja Uno-pokaalin lisäksi Alkon lahjoittamalla 10 000 euron stipendillä. Lisäksi kaikki finalistit saavat 1 000 euron stipendin.

 

Espoo Squash Rackets Club ry eli ESRC on lähes 40-vuotias, 313 jäsenellä Suomen suurin ja tällä hetkellä myös menestyvin squashseura. Seura on jatkuvasti oppinut, kehittynyt ja muuttanut toimintaansa vastaamaan nykyajan nuorten ja perheiden tarpeita, ja onnistunut kasvattamaan jäsenmääräänsä pienen lajin vähenevästä harrastajamäärästä huolimatta.

Kaarinan Pojat ry (KaaPo) on vuonna 1958 perustettu 1300 jäsenen jalkapallon erikoisseura, jonka tavoitteena on olla vahva kasvattajaseura. Aktiivisella toiminnallaan seura haluaa kehittää jalkapalloa eteenpäin ja olla vahva yhteiskunnallinen toimija alueellaan.

O2-Jyväskylä on vuonna 2001 perustettu yli 1 000 jäsenen salibandyseura. Seuran toiminta-ajatus on tarjota jäsenille ja joukkueille mahdollisuus harrastaa salibandya arvostavassa, turvallisessa ja kannustavassa toimintaympäristössä. Nopeasti kasvanut seura on etsinyt aktiivisesti ja löytänyt ratkaisun liikuntatila- ja valmentajapulaan.

Seinäjoen Voimistelijat on perustettu 1927 ja tänä vuonna seura juhlii 90-vuotis juhlavuottaan. Seura kertoo olevansa kuin pohjalainen talo: kynnys matalalla, seinät leveällä ja katto korkealla. Seura antaa avaimet aktiiviseen ja terveelliseen elämään tarjoamalla laadukasta, monipuolista ja innostavaa voimisteluliikuntaa sekä harraste- että kilpailutasolla.

Vaasan uimaseura – Vasa Simsällskap on 115-vuotias, vireä, pohjalainen kilpauintiseura. Seuran uimarimäärä on yli viisinkertaistunut viimeisen 10-vuoden aikana ja kasvu jatkuu. Seurassa on valtava positiivisen kehittämisen ilmapiiri, joka näkyy muun muassa valmennusmateriaalin jakamisena kaikkien käyttöön ja yhteisharjoituksina eri ryhmien välillä niin kuivalla kuin vedessä.

Suomen liikkuvin kunta
Ensimmäistä kertaa järjestettyyn Suomen liikkuvin kunta -kisaan ilmoittautui peräti sata kuntaa. Kilpailussa Kuntaliitto ei hakenut parasta kuntaa, vaan sellaisen, joka on loistava esimerkki siitä miten liikunta on ottanut johtavan aseman terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä kunnassa. Perinteisen liikunnan ohella painotettiin monisektorista yhteistyötä, eriarvoisuuden kaventamista sekä uusien innovaatioiden hyödyntämistä. Kunnalla on myös hyviä tuloksia liikunnan edistämisestä kunnassa kuvaavassa Teaviisari -”verkkopalvelussa”.

Asikkala

Päijät-Hämeessä sijaitsevan 8 300 asukkaan Asikkalan kuntastrategiaan terveysliikunta ja hyvinvoinnin edistäminen on kuulunut kymmenen vuoden ajan. Kuntaan on palkattu kolme vakinaista liikunnanohjaajaa liikunnan edistämiseksi. Kaikki kunnan koulut ovat liikkuvia kouluja ja jokaisessa päiväkodissa on liikuntavastaavat. Liikuntaneuvontaan on mahdollisuus ohjautua neuvolaikäisestä alkaen. Vähiten liikkuvat kuntalaiset pääsevät halutessaan nopeasti liikuntaneuvontaan. Tarjolla on runsaasti maksuttomia perheliikuntavuoroja sekä tapahtumia kuten esimerkiksi liikkuva isänpäivä. Kunnan omistamat liikuntatilat ovat lisäksi kuntalaisille maksuttomia.

Pieksämäki

Vajaan 19 000 asukaan Pieksämäki Etelä-Savossa on panostanut vähän liikkuvien kuntalaisten elintapaohjaukseen liikuntatoimen, perusturvan ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Perusturvaan on rekrytoitu hoitoliikuntakoordinaattori, joka ohjaa erilaisia matalan kynnyksen ryhmiä. Käytössä on ns. sote-kortti, joka myönnetään kohdennetusti liikuntaneuvonnan asiakkaille. Kortti mahdollistaa uimahallin ja kuntosalin rajoittamattoman käytön. Liikkuva koulu -toiminnan ohella kaikki soveltavan liikunnan palvelut ostetaan kaupungin omistamalta Seutuopistolta.
Sen liikuntaryhmiin osallistuu joka viides kaupunkilainen vuosittain.

Pudasjärvi

Runsaan 8 000 asukkaan Pudasjärvi Pohjois-Pohjanmaalla käyttää rahaa liikuntaan reippaasti keskivertokuntia enemmän. Liikuntapaikat ovat esteettömiä ja alle 18-vuotiaille ilmaisia. Yhteistyössä Oulunkaaren -kuntayhtymän terveyspalveluiden kanssa asiakkaita ohjataan potilastietojärjestelmän kautta suoraan liikuntapalveluiden asiakkaiksi. Sinne ohjataan myös nuoria kouluterveydenhuollon kautta. Uuden teknologian avulla liikkujia seurataan etänä hyödyntäen uusinta teknologiaa aktiivisuuskellojen ja älyvaakojen kautta. Pitkäaikaistyöttömille on organisoitu hyvinvointiryhmiä ja livevideon avulla ryhmäliikuntatunteja välitetään tällä hetkellä kolmen sivukylän kylätaloille.