UG VIERAILEE: Helsinki International Horse Show – ”Joulu on joka vuosi, mutta Horse Show vain kerran vuodessa.”

Urheilugaala pääsi vierailemaan Helsingin Jäähallilla, jossa tällä kertaa ei ollut vastassa kovaääninen kiekkokansa. Hallin valtasi syvä hiljaisuus kouluratsukon esittäessä ohjelmansa paikalle saapuneelle hevosurheilukansalle. Kyseessä on Helsinki International Horse Show HIHS, joka päästiin järjestämään jo 36. kerran. Saimme haastatteluun tapahtuman toisen perustajajäsenen ja tapahtumajohtaja Tom Gordinin.

Gordin on perustanut Horse Show’n yhdessä kollega Patric Laguksen kanssa. Ensimmäistä kertaa tapahtuma on järjestetty vuonna 1985. Gordin toimii nykyään Horse Show’n tapahtumajohtajana. Vuoteen 2019 asti tapahtuma on järjestetty vuosittain, ja nyt kahden vuoden tauon jälkeen tapahtuma kokosi jälleen yhteen maailman huippuratsastajat. Koulu- ja esteratsastuksen lisäksi yleisö pääsi nauttimaan huippuviihdyttävistä esityksistä pitkin tapahtumaviikkoa.

Gordinille Horse Show on elämäntapa, jota ei voi hänen sanojensa mukaan verrata mihinkään muuhun. Gordinin upea tausta hevosurheiluun on lähtenyt jo pienestä pojasta. Hän on aina pitänyt eläimistä, etenkin luonnossa elävistä.

”Jos näen ketun menevän tien yli, niin pysäytän auton ja yritän päästä kaveriksi sen ketun kanssa. Hevostelu alkoi, kun paras ystäväni Tom Bioden sai alkeiskurssin ratsastukseen, ja menin katsomaan tuntia. Sille tielle olen jäänyt. Olen juristi koulutukseltani, mutta juridinen urani jäi hyvin vaatimattomaksi ja minusta tuli hevosmies, tai oikeastaan sirkusjohtaja. Itselläni ei ole kaupallista taustaa ollenkaan, vaan tulin puhtaasti urheilusta”, kertoo Gordin.

Urheilugaala halusi selvittää, mistä perinteikäs ja arvostettu tapahtuma juontaa juurensa.

”Horse Show sanana voisi viitata johonkin näyttelyyn, vähän kuin ”dog show”. Se on vanha brittiläinen termi. 1200-luvulla kaikki hevoskasvattajat veivät hevosensa näytille ”to show up”. Tietenkin aina, kun on kysymys ihmisistä, alettiin kisaamaan kenen hevonen on vahvin tai kestävin. Britteinsaarilla on paljon luontoa ja luonnon esteitä muureineen ja putouksineen. Luontevaa oli, että hevosilla alettiin hyppäämään ja nykyään olemme tässä tilanteessa.”

Helsinki International Horse Show’ssa on kyse olympiatason huippu-urheilusta. Tapahtuma on osa Euroopan Liigan maailmancup-sarjaa, ja tämän statuksen HIHS sai jo toisena tapahtuma vuonna 1986. Kyseinen status on Gordinin mukaan syy sille, miksi huippuratsastajat saapuvat Helsinkiin vuodesta toiseen ja suuri osa useamman hevosen kanssa. Osakilpailuja on maailmanlaajuisesti yli 100. Vaikka kentällä nähdään upeita ratsukoiden suorituksia on tapahtumassa Gordinin mukaan kyse paljon muustakin.

”Heti ensimmäisestä vuodesta oivalsimme, että tällainen viihteellinen urheilutapahtuma tarvitsee muutakin kuin sekunteja, hikeä ja rahaa. Tunti huippu-urheilua, tunti yhteisöllisyyttä, vaikka sitä sanaa ei ennen käytettykään. Syödään, shoppaillaan, treffataan ja näiden yhdistämistä. Olimme alusta alkaen edelläkävijöitä viihteen ja tapahtumien yhdistämisessä. Olemme yhdistäneet kulttuurin, viihteen ja huippu-urheilun jo vuodesta -85. Meillä on ollut esiintymässä esimerkiksi Sibelius-Akatemian Sinfoniaorkesteri, Marika Krog ja Apocalyptica”, tuumaa Gordin.

Helsinkiin saapuu maailmanlaajuisesti yli 400 ratsastajaa hevosineen, joten Urheilugaala halusi selvittää miten tapahtuma haluaa tuoda ison kavion kokoisen osansa vastuullisuuteen. Gordin mainitsee Fortumin kehittäneen tapahtumaan ”Lannasta Energiaksi”-innovaation muutamia vuosia sitten. Kehitetyssä järjestelmässä Horse Show’n koko viikon jäähallin sähköt tuotettiin puhtaasti hevosen lannasta. Kansainvälinen liitto saapui Suomeen kuulemaan lisää innovaatiosta, joka tavoitti lähes 400-miljoonaa lukijaa ympäri maailmaa. Muun muassa New York Times ja Washington Post kirjoittivat aiheesta.

Tapahtuman tämänhetkinen ympäristöohjelma on saanut alkunsa ”Lannasta Energiaksi”-innovaation jatkumona. Kunnianhimoinen Helsinki Horse Show Jumps Green -ympäristöohjelman avulla toteutetaan ympäristötoimenpiteitä ja tavoitteita, joilla pyritään minimoimaan tapahtuman ympäristövaikutukset.

”Pandemian aikana emme levänneet laakereilla, vaan kehitimme ratsastustapahtumille erikoistuneen mittariston. Mittari ei ole ”hiilijalanjäljen” mittari, vaan se on ”hiilikavionälkilaskuri”. Sitä pääsimme testaamaan nyt ensimmäistä kertaa tapahtumassamme. Hevostelun ympärillä on niin paljon toimintoja, joten tämän avulla voidaan selvittää eri toimintojen päästöt. Tapahtumassa muutenkin todella isossa keskiössä on vastuullisuus, eikä pelkästään ympäristö. Meillä on keskiössä turvallisuus ja terveys johtuen pandemiasta ja maailmantilanteesta. Lahjoitimme 4000 lippua vähävaraisille pääkaupunkiseudun perheille.”

Gordin kiteyttääkin vaikuttavan vastuullisuustyön tavoitteen:

”Meidän visiona on olla maailman johtava kestävän kehityksen ratsastustapahtuma.”

Tapahtumalla saadaan Gordinin mukaan vuosittain liikkeelle 40-50 tuhatta ihmistä. Hän korostaa Suomessa ratsastajia olevan n. 160 000, perheineen liki puoli miljoonaa. Tapahtuman kohderyhmänä hän näkee kaikki, jotka jollakin tavalla ovat kiinnostuneet hevosurheilusta tai -harrastuksesta. Tapahtuma on kaikille, joille hevonen on jossakin merkityksessä tärkeä.

“Primaarikohderyhmää on punaposkiset äidit ja lapset, ja isät tulevat mukaan. Niin kuin Nokia aikoinaan oli ”Connecting people” niin meillä Horse Show on ”Connecting families.” Tämä on ehdottomasti perhetapahtuma. 20 prosenttia tapahtuman kävijöistä taas ei ole hevosihmisiä millään tavalla. Ainoa kosketus hevosteluun on kerran vuodessa Horse Show. Täällä voi viihtyä todella hyvin vaikka ei ole hevosfani tai hevoshullu, saatika edes kiinnostunut. Tapahtuma on kaikille, jotka kokevat, että joulu on joka vuosi, mutta Horse Show vain kerran vuodessa”, tiivistää Gordin.

Kansainvälinen tapahtuma vaatii useiden asioiden hallitsemista ja organisointia. Katsojalle ei välttämättä aina välity satojen ellei tuhansien tuntien tehty työ onnistuneen tapahtuman taustalla. Gordin kuitenkin korostaa, mistä Horse Show’n järjestäminen todellisuudessa lähtee.

”Se on aika yksinkertaista. Pitää olla riittävän vankka talous. Se ehkä kuulostaa tylsältä, mutta tämä on kallis 2 miljoonan hanke ja se on menobudjettia. Ilman sitä, kaikki muu jää haaveeksi. Voidaan ideoida vaikka mitä, mutta jos ei ole budjettia, se ei toteudu. Vankalla taloudella pystyy toteuttamaan ja priorisoimaan niitä juttuja, mitä kannattaisi tehdä. Itse tapahtuman järjestäminen tapahtuu parissa kuukaudessa. Me olemme erittäin pieni organisaatio.”

HIHS joutui monen muun urheilutapahtuman tavoin kokea pandemiavuodet toiminnassaan ja tapahtuma jouduttiin perumaan kahdesti. Vuonna 2022 Horse Show päästiin viimein kahden vuoden odotuksen jälkeen järjestämään. Gordin ja varmasti koko hevosurheiluyhteisö iloitsi järjestettävästä tapahtumasta ja kokoontui nauttimaan Helsingin Jäähallille.

”Meidän slogan ”Vihdoinkin”, tiivistää kaikki tunteet. Tapahtumassa oli yli 500 vapaaehtoista ja lähestulkoon 1000 sellaista, jotka liittyvät jollakin tavalla tapahtuman onnistumiseen. Joka puolella kuului vain ”ihana, kun taas.”

Myös Urheilugaalaa päästään juhlimaan yhdessä Helsingin jäähallilla 12.1.2023. Urheilugaalassa juhlitaan suomalaista urheilua ja käynnistetään tuleva urheiluvuosi. Urheilugaala halusikin selvittää, mitä urheilu merkitsee Gordinille ja miten se on läsnä hänen elämässään.

Urheilu on ollut aina iso osa Gordinin elämää ja hän omaa vakuuttavan uran ratsastajana. Hän on kilpaillut kansainvälisesti 30+10-vuotta, ja voittanut 14 SM-mitalia. Ratsastus on kuitenkin vaihtunut tennikseen, minkä hän on hiljattain aloittanut. Kuitenkaan hikiliikkujaksi tai joukkuehysterian uhriksi Gordin ei itseään luokittele.

”Suomessa lähes kaikki on vaan joukkueurheilua. En itse pidä jääkiekosta ollenkaan. Jos suomi pelaa mitalista, se on kivaa, mutta lajina ei. Huuhkajia olen seurannut Litmanen-Hyypiä-ajoilta asti. Mielelläni käyn ottelussa Olympiastadionilla. Olympiastadionin nurmi on minulle kuin kodin etupiha, sillä meidän toimisto sijaitsee siellä.”

Vakka Gordin ei yleisurheilun lisäksi seuraa tiiviisti urheilua, kertoo hän seuraavansa Suomen hiihtomaajoukkueen otteita. Erityisesti hän on seurannut Matti Heikkisen uraa siitä lähtien, kun menestystä on kertynyt. Heikkiseen liittyen Gordinilla oli kerrottavanaan hieman totuttua hintavampi muisto penkkiurheilijana.

“Semmoinen absurdi juttu, kun istuin vuonna 2017 New Yorkin lentokentällä odottamassa konetta kotiin ja katsoin Matin Lahden 50km, kahden tunnin kilpailun kokonaan puhelimella. Matti voitti silloin MM-pronssia. Perään tästä sain 5000€ laskun, koska puhelin oli roamannut (nettiyhteys) sen koko ajalta. Kirjoitin tästä Matille viime viikolla, ja vastasi, että oli kiva kuulla. Menee hänen top3 tarinoihin elämässään. Vastasin, että oli sen arvoista. Tiivistetysti olen tietyissä tilanteissa ihan absurdi penkkiurheilija ja kiinnostunut urheilusta.

 

Urheilugaala halusi tiukkojen kysymysten ohessa esittää kiireen keskellä olevalle tapahtumajohtajalle muutaman kevennyksen:

 

Nukuitko hyvin viimeyönä?

– Aika hyvin, kun meni vähän myöhään. Nukun aina hyvin, kiire ei ole sama kuin stressi.

 

Kuvaile tapahtumaa viihteen tuojana kolmella sanalla:

– Huippuviihdyttävä

– Täällä on kaikki

– Hevosihmisten joulu

 

Kenelle haluaisit antaa Unon tänä vuonna

– Antaisin sen Wilma Murrolle, toinen voisi mennä Topi Raitaselle.

 

Terveiset Urheilugaalan seuraajille:

– Itse olen muistaakseni ollut mukana joka vuosi. Urheilugaalan tulisi mielestäni olla jokaisen urheilusta kiinnostuneen vuoden huipentuma. Se on juhlan hetki, todella hienoa ja upea tapahtuma, joka tuotetaan upealla tavalla. Gaala on arvokas, kepeä ja upea. Tervetuloa mukaan gaalaan!

 

Pitääkö Urheilugaalan tiedot paikkaansa, että eläkkeelle et aio siirtyä?

– En voisi kuvitella että siirtyisin eläkkeelle. Sitten kun ei enää pysty. Tämä on elämäntapa ja virtaa riittää. Muilla on joskus vaikeaa roikkua minun mukana.