Suomen Urheilun Hall of Fame sai viisi uutta jäsentä - Urheilun juhlaviikko on alkanut!

“Olemme nyt useamman vuoden aloittaneet upean urheilun juhlamme arvokkaasti julkistamalla Hall of Famen uudet jäsenet viikko ennen varsinaista gaalapäivää. Näin saamme nostettua nämä upeat elämäntyönsä urheilussa tehneet henkilöt esille laajemmin ja annettua heille sen arvostuksen, jonka he todella ansaitsevat. Varsinainen palkitseminen tapahtuu kuitenkin tutusti Urheilugaalassa”, kertoo Urheilugaalan pääsihteeri Riia Martinoja.

Kunniagalleriaan nimettävien sukupolviemme urheilun sankareita koordinoi Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTO. Varsinaisista valinnoista päättää vuosittain Hall of Fame -valiokunta ja uudet jäsenet palkitaan vuosittain Urheilugaalassa.

 

Uudet Suomen urheilun Hall of Fame -jäsenet esiteltynä:

Suomen Urheilun Hall of Fame -kunniagallerian jäsenet valitsee Suomen urheilumuseosäätiön raati.

 

ROLF HAIKKOLA (1927–2024)
valmennus

Rolf Haikkola nousee Suomen urheilun Hall of Fameen ensimmäisenä yksilölajien valmentajana.

Haikkolan oma urheilu-ura eteni hiihdon nuorten Suomen mestarista kestävyysjuoksijaksi ja aina 5000 metrin maailmantilaston kärkikymmenikköön saakka 1950-luvun puolivälissä. Valmentajana hän alkoi saada nimeä 1960-luvulla. Haikkolan valmennusryhmä ”Raaka-Rollen kopla” yhdisti toiminnassaan ennakkoluulottomasti hurjan harjoittelun, hurtin huumorin ja menestyksekkään markkinoinnin.

Suomalaisen urheilun historiaan Rolf Haikkola jää erityisesti syntymäpitäjänsä ja vanhan kotiseuransa Myrskylän Myrskyn juoksijan Lasse Virénin valmentajana. Virén ylsi Haikkolan valmennuksessa nelinkertaiseksi olympiavoittajaksi 1972–1976. Valmentajana Haikkolalle oli ominaista tieteellinen perusteellisuus ja perehtyneisyys.

Valmennusuransa lisäksi Haikkola kuului Suomen Urheiluliiton keskeisin toimijoihin 1970- ja -80-luvulla. Hän työskenteli vuosina 1977–86 SUL:ssa talouspäällikkönä ja toimitusjohtajana. Näihin vuosiin kuului myös aktiivinen vaikuttaminen yleisurheilun ensimmäisten MM-kisojen saamiseksi Helsinkiin 1983.

 

MIKKO ILONEN (s. 1979)
golf

Mikko Ilonen valitaan ensimmäisenä golfarina Suomen urheilun Hall of Fameen.

Vuonna 2000 nuori Ilonen teki suomalaista urheiluhistoriaa voittamalla vuodesta 1885 järjestetyn Britannian amatöörimestaruuskilpailun. Voiton myötä hän pääsi pelaamaan ensin ammattilaisten Britannian avoimeen mestaruusturnaukseen sekä seuraavan vuoden US Mastersiin.

Suomalaisen ammattilaisgolfin edelläkävijänä Ilonen saavutti Euroopan kiertueen osakilpailuvoiton vuonna 2007 Jakartassa. Kaikkiaan hän voitti urallaan viisi Euroopan Tourin osakilpailua. Golfin arvostetuimmissa Major-turnauksissa Mikko Ilonen ylsi parhaimmillaan jaetulle seitsemännelle sijalle. Tämä sijoitus PGA Championshipissa vuonna 2014 on edelleen suomalaisten paras Major-saavutus. Kaikkiaan Ilonen pelasi major-turnauksissa 14 kertaa vuosina 2000–2015.

Ammattilaisuransa päätteeksi Mikko Ilonen edusti vielä Suomea Rio de Janeiron olympiakisoissa 2016, kun golf palasi olympialajiksi 112 vuoden jälkeen.

 

MINNA KAUPPI (s. 1982)
suunnistus

Peräti yhdeksänkertaisena maailmanmestarina Minna Kauppi kuuluu kiistatta 2000-luvun Suomen menestyneimpiin urheilijoihin.

Minna Kauppi on kaikkien aikojen ylivoimaisesti menestynein suomalaissuunnistaja. Hän voitti vuosina 2004–2013 kaikkiaan 17 MM-mitalia ja päälle vielä kymmenen EM-mitalia sekä 21 aikuisten Suomen mestaruutta. Suomen naisten viestijoukkueen Kauppi suunnisti ankkurina viiteen maailmanmestaruuteen vuosina 2006–2011. Näistä neljä heltisi, kun Kauppi nosti Suomen takaa-ajoasemasta kultaan. Hurjimmillaan hän otti MM-viestin ankkuriosuudella kiinni kolmen minuutin etumatkan.

Vuonna 2010 Minna Kauppi teki suomalaista suunnistushistoriaa, kun hänet valittiin ensimmäisenä lajinsa edustajana Vuoden urheilijaksi. Sanavalmiin ja energisen Kaupin esiintyminen Urheilugaalassa 2010 jäi suuren yleisön mieleen.

 

TOMMI MÄKINEN (s. 1964)
autourheilu, ralli

Tommi Mäkinen on tehnyt urheilun historiaa voittamalla ensimmäisenä ralliautoilun maailmanmestaruudet sekä kuljettajana että tallipäällikkönä.

Jyväskylän Suurajojen maisemissa Puuppolassa varttunut Mäkinen ajoi kotirallissaan ensimmäisen kerran vuonna 1987. Ensimmäisen kaikkiaan 24:stä MM-osakilpailun voitostaan Mäkinen saavutti juuri Jyväskylässä vuonna 1994. Saman tien hän voitti tämän Suomen suurimman moottoriurheilutapahtuman viidesti peräkkäin, mihin kukaan muu ei ole yltänyt.

Huippuvuosinaan 1996–1999 Tommi Mäkinen hallitsi Mitsubishillaan rallin MM-sarjaa voittaen ensimmäisenä ajajana ensin kolme ja lopulta neljä perättäistä maailmanmestaruutta kartanlukijoinaan Seppo Harjanne ja Risto Mannisenmäki.

Kauteen 2003 päättyneen MM-sarjan kiertämisen jälkeen ura jatkui ralliyrittäjänä Tommi Mäkinen Racing Oy:ssa. Yrityksen toiminta ja ralliautojen rakentamisen taso vakuuttivat maailman suurimman autonvalmistajan Toyotan johdon, ja Mäkinen palkattiin Toyotan rallitallin päälliköksi vuonna 2017. Yhteistyö tuotti autonvalmistajien maailmanmestaruuden jo vuonna 2018 ja seuraavana vuonna alkoi Toyota-kuljettajien maailmanmestaruuksien sarja. Tommi Mäkisen toimiessa Toyotan tallipäällikkönä ja neuvonantajana merkki voitti neljä kuljettajien ja kolme autonvalmistajien maailmanmestaruutta.

 

LEO-PEKKA TÄHTI (s. 1983)
pyörätuolikelaus

Viisinkertainen paralympiavoittaja Leo-Pekka Tähti on 2000-luvun menestynein suomalaisurheilija paralympialaisissa tai olympialaisissa.

Leo-Pekka Tähden menestys ja tinkimätön huippu-urheilijan ote ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet paraurheilun arvostukseen ja tunnettuuteen. Hän ylsi mitaleille peräti kuusissa paralympialaisissa 2004–2024 voittaen neljästi peräkkäin kultaa 100 metrin ”kuninkuusmatkalta” luokassa T54.

14-vuotiaana kelatusta puolimaratonista alkanut Tähden ura on vienyt hänet myös maailman nopeimmaksi ratakelaajaksi: Tähden vuonna 2012 Lontoon paralympialaisissa kelaama 100 metrin ME-aika 13,63 on edelleen voimassa.

Vuonna 2016 Leo-Pekka Tähti valittiin Vuoden urheilijaksi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana vammaisurheilijana. Vuoden yleisurheilijaksi hänet on valittu neljä kertaa.

Urheilun juhlapäivä torstaina 16.1. kokoaa jälleen koko urheilukansan yhteen

Unot nousevat ilmaan, kun urheilun juhlapäivä koittaa viimein. Suomalainen urheiluyhteisö kokoontuu juhlistamaan torstaina 16.1. Helsingin Jäähalliin jo 18. Urheilugaalaa sekä menneen urheiluvuoden sykähdyttäviä hetkiä.

Urheilugaala ei ole pelkästään urheilijoiden vaan koko kansan juhla. Todellinen urheilufani löytyykin gaalakatsomosta. Tapahtumaan osallistumisen lisäksi Urheilugaala pääsee seuraamaan kotisohvalta, sekä gaalan sosiaalisen median kanavien välityksellä. Illan suoraa tv-lähetystä voit seurata Yle TV2:lla ja Yle Areenassa kello 20 alkaen. Sitä ennen Yle Areenassa voi seurata jo alkuillan palkitsemisia kello 18 alkaen.

Luvassa on tunteikkaita hetkiä, tähtiloistetta ja upeista esityksiä. Esiintyjinä Urheilugaalassa nähdään tänä vuonna JVG, Robin Packalen, Karri Koira, Sussu Erkinheimo sekä gospelkuoro Sounds of Mercy.

 

Sykähdyttävimmän Urheiluhetken TOP11 -äänestys on käynnissä!

Sykähdyttävimmän Urheiluhetken valinta on perinteisesti yksi Urheilugaalan huippuhetkiä ja sitä valintaa pääsee tekemään myös suomalainen urheiluyleisö. Äänestyksen finaalivaihe huipentuu Urheilugaalan lavalle, sekä Yle TV2:n suorassa tv-lähetyksessä, kun voittaja palkitaan Uno-palkinnolla.

 

Äänestä sinua sykähdyttänyttä urheiluhetkeä: www.urheilugaala.fi/sykahdyttavin-urheiluhetki