Urheilugaalan palkintoehdokkaat julkistettiin

Urheilugaalan palkintoehdokkaat julkistettiin

Suomen Urheilugaalan kuuden varsinaisen palkintoluokan ehdokkaat on julkaistu. Samaan aikaan käynnistyi sykähdyttävimmän urheiluhetken yleisöäänestyksen viimeinen vaihe. Voittajat palkitaan Urheilugaalassa 16.1.2020.

Urheilualan vaikuttajista koostuva palkintolautakunta on valinnut ehdokkaat kolmeen palkintoluokkaan: läpimurto, esikuva ja taustavoima. Läpimurto-palkinnon saajaksi ovat ehdolla seitsenottelija Maria Huntington, jääkiekkoilija Kaapo Kakko ja lumilautailija Rene Rinnekangas. Esikuva-palkinnon tulee saamaan joku kolmikosta: jalkapallomaajoukkueen kapteeni Tinja-Riikka Korpela, ratakelaaja Amanda Kotaja ja jääkiekkoilija Kevin Lankinen. Taustavoima -palkinnon ehdokkaat ovat valmennuksen kehittäjä Kyösti Lampinen, terveysliikunnan edistäjä Tuija Pohjola sekä liikunnan aluejärjestöjen johtajat Jari Haapanen ja Heino Lipsanen.

Näiden lisäksi Urheilugaalan Suuri raati äänestää Suomen Olympiakomitean ja Kuntaliiton johtamien asiantuntijaraatien valitsemista ehdokkaista voittajat kolmessa palkintoluokassa: Suomen aktiivisin työpaikka (Finnair, Lidl ja Patentti- ja rekisterihallitus), Suomen liikkuvin kunta (Heinola, Helsinki ja Lieto) ja vuoden urheiluseura (Lahden Suunnistajat -37, Lahjan Tytöt Turusta ja Pallo-Iirot Raumalta).

Varsinaisten palkintoluokkien lisäksi Urheilugaalassa palkitaan Urheilutoimittajain Liiton jäsenten äänestyksen perusteella Vuoden Urheilija, Vuoden Joukkue, Vuoden Valmentaja ja Urheilutoimittajain Liiton valitsema Vuoden Nuori Urheilija. Näiden lisäksi Urheilugaala myöntää vuosittain vaihtelevan määrän erikoispalkintoja, joista ei äänestetä.

Joukkuelajit vahvasti esillä vuoden sykähdyttävimmän urheiluhetken äänestyksessä

Vuoden sykähdyttävimmän urheiluhetken äänestyksen loppusuoralle on edennyt kymmenen ensimmäisessä vaiheessa eniten ääniä saanutta ehdokasta. Tänä vuonna valtaosa top 10 -listan urheiluhetkistä on joukkuelajeista; mukana ovat mm. Huuhkajien historiallisen EM-kisapaikan varmistuminen, cheerleadingin MM-kulta sekä jääkiekon naisten, miesten ja nuorten MM-kisojen ikimuistoiset hetket.

Äänestyksen finaalivaihe huipentuu Urheilugaalan suorassa tv-lähetyksessä Yle TV2:ssa, kun voittaja palkitaan Uno-palkinnolla. Sykähdyttävimmän urheiluhetken ehdokkaat ja äänestys löytyvät Urheilugaalan nettisivuilta: https://urheilugaala.fi/suh19.

SUOMEN URHEILUGAALAN VARSINAISTEN PALKINTOLUOKKIEN EHDOKKAAT:

Esikuva

Esikuva voi olla aktiivi tai jo uransa lopettanut huippu-urheilija, jonka asenne, käytös, esiintyminen ja teot sopivat kannustavaksi esimerkiksi koko Suomen kansalle ja erityisesti nuorille.

Tinja-Riikka Korpela

Kaikkien aikojen eniten pelejä Suomen jalkapallomaajoukkueen maalilla otellut Tinja-Riikka Korpela on pitkän kansainvälisen peliuransa ohella ollut tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden asialla. Evertonin maalilla torjuvan Korpelan mukaan urheileminen opettaa ottamaan muita huomioon, hyväksymään erilaisuutta ja tekemään töitä joukkueen ja toisen puolesta. Helmareiden esimerkillisenä kapteenina Korpela oli mukana neuvottelemassa historiallisesti samansisältöisiä pelaajasopimuksia Suomen Palloliiton A-maajoukkueille syksyllä 2019.

Amanda Kotaja

Positiivista energiaa ympärilleen säteilevä ratakelaaja Amanda Kotaja, parayleisurheilun moninkertainen arvokisavoittaja, on tuttu hahmo kouluissa. Kotaja on ollut säännöllinen järjestäjä ja urheilijavieras Paralympiakomitean Para School Day -kiertueilla, joilla avarretaan koululaisten ymmärrystä liikkumisesta. Erilaisuuden kohtaamisen helppous, yhdenvertaisuus ja toisten arvostaminen lisääntyvät yhteisillä kokemuksilla, joita Kotaja ja liikuntakampanja ovat tarjonneet tuhansille lapsille ja nuorille jo vuosien ajan.

Kevin Lankinen

Jääkiekon miesten maailmanmestaruuden voittaneen Leijonien maalivahti Kevin Lankinen on innokas kirjallisuuden harrastaja, mikä sai runsaasti huomiota osakseen MM-kisojen aikana. Vantaalla kasvanut Lankinen on esikuvallisesti tarrannut kiinni erityisesti nuoria koskettavaan lukutaidon heikentymiseen. Hän haluaa esimerkillään vaikuttaa nuorten lukuintoon ja kannustaa muitakin ihmisiä kirjojen pariin. Kisojen jälkeen aloitettu Lankisen lukupiiri on ylittänyt Facebookissa jo kymmenen tuhannen seuraajan rajan. Lankinen osallistui myös näkyvästi YK:n kansainväliseen lukutaitopäivän Read Hour -kampanjaan.

Läpimurto

Läpimurto tarkoittaa nousua viimeisen vuoden aikana lajinsa ehdottomalle huipulle.

Voittaja palkitaan tittelin ja Uno-pokaalin lisäksi Urheiluopistosäätiön lahjoittamalla 10 000 euron erikoisstipendillä.

Ehdokkaat:

Maria Huntington (s. 13.3.1997), yleisurheilu

Tampereen Pyrintöä edustava moniottelija Maria Huntington juoksi, heitti ja hyppäsi uudelle tasolle kesällä 2019. Huntington kehittyi seitsenottelussa edellisvuodesta lähes 500 pisteen verran siirrettyään Kalevan kisoissa Lappeenrannassa ennätyslukemansa numeroihin 6339. Kauden päätyttyä nämä pisteet riittivät maailmantilaston 11. sijaan toiseksi parhaiten sijoittuneena suomalaisyleisurheilijana kaikki lajit huomioiden. Vaikka MM-kisat keskeytyivätkin valitettavaan sairastumiseen, oli Huntingtonin harppaus lajin kärkiurheilijoiden joukkoon vakuuttava. Huntington teki läpimurron sopivasti, kun edessä siintää kaksien arvokisojen kausi.

Kaapo Kakko (s. 13.2.2001), jääkiekko

Täysi-ikäisyyden kynnyksellä ollut Kaapo Kakko säkenöi keväällä 2019. Kauden aikana TPS:n Liiga-joukkueen johtavaksi pelaajaksi kehittynyt laitahyökkääjä iski voittomaalin nuorten MM-kisojen finaalissa vain reilua minuuttia ennen varsinaisen peliajan päätöstä. Tämä ei jäänyt kauden ainoaksi kohokohdaksi, sillä Kakko nousi Leijonien vakiopelaajaksi ja MM-kisajoukkueeseen. MM-jäillä Kakko näytti olevansa kotonaan aikuistenkin arvokisoissa. Viisi maalia kahdessa ensimmäisessä pelissä sykähdytti kaikkia, ja turnaus päättyi upeaan MM-kultaan. Kesällä Kakko varattiin maailman kovimpaan ammattilaisliigaan NHL:ään toisena pelaajana, ja syksyllä hän astui Madison Square Gardenin jäälle New York Rangersin paidassa.

Rene Rinnekangas (s. 25.9.1999), lumilautailu

Rinteiden ilopillerinä tunnettu Rene Rinnekangas pyörähteli lumilautailevan maailman kärkeen Aspenin X Gamesissa. Tyylikkäillä tempuilla saavutetut Slopestylen hopea ja Big Airin viides sija nostivat muutaman vuoden ajan lumilautailupiireissä hehkutetun lupauksen lopullisesti lajin taiturimaisten kärkilaskijoiden joukkoon. Vielä vuotta aiemmin murtuneella ranteella olympiarinteissä laskenut Rinnekangas jäi karsintoihin, mutta jo silloin lajin kärkinimet hehkuttivat nähneensä Rinnekankaassa lumilautailun tulevaisuuden. Iisalmen lumisilta kaduilta ja Vuokatin rinteiltä taitojaan ammentanut Rinnekangas erottuu joukosta luovuudellaan ja energisyydellään.

Taustavoima

Taustavoima voi olla valmentaja, huoltaja, toimitsija, seuratyöntekijä, erotuomari, fani tai urheiluvaikuttaja, jonka panos on ollut poikkeuksellisen merkittävä, tai joka on esiintymisellään, päätöksillään, johtamisellaan tai mielipiteillään vaikuttanut suomalaiseen urheiluun sitä kehittävästi.

Jari Haapanen & Heino Lipsanen

Jari Haapanen ja Heino Lipsanen ovat esimerkillisiä aluejohtajia, jotka ovat vuosikymmenien ajan edistäneet ja uudistaneet liikuntaa ja urheilua alueillaan. Etelä-Savon Liikunnan johtajana toiminut Lipsanen ja Lounais-Suomen Liikuntaa ja Urheilua vetänyt Haapanen ovat pitäneet yllä aluejärjestöjen merkitystä muuttuvassa yhteiskunnassa. Alueyhdistysten kampanjat, koulutukset ja leirit innostavat liikkumaan, auttavat seurojen arkea ja parantavat sekä vapaaehtoisten että ammattilaisten osaamista liikunnan arjessa.

Kyösti Lampinen

Eerikkilän urheiluopistolta eläköitynyt Kyösti Lampinen on kulkenut pitkän tien suomalaisen urheiluvalmennuksen kehittäjänä ja käytännön tekijänä niin lajiliitoissa, urheiluopistoilla kuin henkilökohtaisena valmentajana. Lampisen ajatukset ja kädenjälki näkyivät suomalaisen squashin ja alppihiihdon nousussa maailman huipulle, mutta myös monen muun lajin valmennusosaamisen kehityksessä. Lampinen on painottanut toimintakulttuurin muutosta keskustelevammaksi ja faktapohjaiseksi seuroista liittotasolle, ja johtanut muutosta tähän suuntaan työuransa aikana esimerkiksi Vierumäen urheiluopistolla ja Eerikkilän Sami Hyypiä -akatemiassa.

Tuija Pohjola

Oululainen uimaopettaja ja projektisuunnittelija, liikuntaneuvos Tuija Pohjola tunnetaan terveysliikunnan sanansaattajana. Pitkäaikaisena kunnallispoliitikkona Pohjola on ollut edistämässä kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia ja nostanut esiin kuntien näkökulmia valtion liikuntaneuvostossa. Päätöksenteossa Pohjola on korostanut liikunnan merkitystä hyvinvoinnin lisääjänä. Oulu onkin noussut Euroopan komission arvioinnissa yhdeksi parhaista liikuntakaupungeista. Taustalla on ollut monipuolinen panostus terveysliikunnan edellytyksiin, eli kaikenikäisten liikkujien huomioimiseen erilaisten liikuntapaikkojen ja maksupolitiikan osalta. Pohjolan sydäntä lähellä on ollut myös vauvauinti, jonka ohjaajana hän toimi 35 vuoden ajan.

Suomen Aktiivisin Työpaikka

Suomen Olympiakomitean asiantuntijoiden valitsemille ehdokkaille on SAT-kartoituksen perusteella yhteistä pitkäjänteinen ja hyvin suunniteltu liikunnan ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä uudenlaiset ja innovatiiviset ratkaisut henkilöstön liikunnan lisäämisessä.

Ehdokkaat:

Finnair

Finnairilla henkilöstöliikunnan toteutus on suunnitelmallista ja tarveperusteista. Toimenpiteiden kohdentamisessa ja seurannassa hyödynnetään dataa ja erilaisia mittareita. Liikunnalla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja edistetään terveyttä, mutta se on myös osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkykyriskien hallintaa. Myös monipuolisuus on tärkeää, sillä henkilöstö tekee monenlaista työtä, ympäri vuorokauden ja erilaisissa olosuhteissa.

Lidl

Lidl on tehnyt työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan eteen systemaattista kehitystyötä jo usean vuoden ajan. Johto on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön ja henkilöstö on otettu vahvasti mukaan toiminnan kehittämiseen ja toteutukseen. Lidl erottautuu laajalla, noin 140 henkilön Liikuttaja-verkostollaan, jonka avulla viestitään, järjestetään tapahtumia sekä kerätään palautetta.

Patentti- ja rekisterihallitus

Patentti ja rekisterihallitus on tehnyt pitkäjänteistä työtä henkilöstöliikunnan kehittämisessä ja liikunta on otettu huomioon esimerkiksi uusia toimitiloja suunnitellessa. PRH:lla pyritään yhdessä tekemällä lisäämään liikettä ja liikuntaa paitsi vapaa-ajalla, myös työmatkoilla sekä työpäivän aikana. Henkilöstöliikunta on suunnitelmallista, ja sitä myös mitataan ja seurataan.

Suomen liikkuvin kunta

Kuntaliiton sekä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijoiden valitsemat ehdokkaat ovat onnistuneet liikunnan avulla vahvistamaan esimerkillisesti paikkakuntansa vetovoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Ehdokkaat:

Heinola

Liikunnalliset palvelut tavoittavat heinolalaiset vauvasta vaariin. Heinolassa liikunnallisen elämäntavan lisääminen pohjautuu strategiselle suunnitelmalle, jonka toteuttamiseksi tehdään yhteistyötä muiden Päijät-Hämeen kuntien kanssa. Heinola onkin liikuntapalveluiden kehittäjien etujoukoissa Suomen kuntakentällä, ja se on ansioitunut erityisesti työikäisten kuntalaisten liikuttamisessa.

Helsinki

Helsingin kaupungin strateginen Helsinki liikkuu -ohjelma pohjautuu tutkimustiedolle ja kansainväliselle verkostoitumiselle. Helsinki käyttää suurta kokoaan liikunnan edistämistyössä edukseen eikä tyydy istuskelemaan passiivisesti yhteiskunnan muuttuessa. Kaupungin laaja ohjelmakokonaisuus lisää arkista liikettä monipuolisesti, eri alueilla ja eri kohderyhmissä.

Lieto

Liikkuva Lieto on monipuolinen ja strategisesti rakennettu liikuntaan ja liikkeeseen liittyvä palvelukokonaisuus. Kunnassa kumpuaa vahva yhteisöllisyys ja kuntalaisten oma-aloitteisuus, mitä tuetaan eri tavoin. Liedon vahvuuksina nousevat esiin erityisryhmien ja perheliikunnan huomioiminen sekä alueellinen yhteistyö Varsinais-Suomen kuntien kanssa.

Vuoden urheiluseura

Vuoden urheiluseura -ehdokkaiden on kokonaisuudessaan oltava loistavia. Vuosittain vaihtuvana valintakriteerinä on vuonna 2019 seuran yhteisöllisyys. Voittaja palkitaan tittelin ja Uno-pokaalin lisäksi Alkon lahjoittamalla 10 000 euron stipendillä.

Ehdokkaat:

Lahden Suunnistajat -37

Lahden Suunnistajat -37:ssa suunnistuksen riemua voi kokea yli 400 suunnistajaa lapsista ikäihmisiin ja kuntoilijoista huippusuunnistajiin. Yhteisöllisyyttä rakennetaan kaiken ikäisten yhteisillä treeneillä, jumpilla, perherasteilla, aikuisten suunnistuskouluilla sekä lapset ja isovanhemmat yhdessä suunnistaen. Valmennuksessa oppia siirtyy junioreiden ohjatessa lapsia ja aikuissuunnistajien toimiessa nuorten mentoreina. Seurasydän sykkii vahvasti esimerkiksi jo yli 40 vuotta toimineessa veteraanien tiistaisaunassa.

Lahjan Tytöt

Turkulainen Lahjan Tytöt on yli tuhannen jäsenen voimisteluseura, joka tarjoaa voimistelua kaiken ikäisille kuntoilijoille ja kilpailijoille. Seuran tapahtumat vahvistavat yhteenkuuluvuutta – niitä ovat esimerkiksi teemaviikot, kesäleirit, perhetapahtumat, näytökset ja virkistyspäivät. Seurassa muistetaan ylioppilaita, tuoreita äitejä ja synttärisankareita. Lahjan Tyttöjä kehitetään yhdessä lukuisissa tiimeissä, ideapäivillä ja kouluttamalla toimijoita sekä kansainvälisellä yhteistyöllä. Seuran brändiä vahvistetaan seuratuotteilla, somekanavilla sekä Lahjan Tyttöjen omalla laululla, sloganilla sekä Lahjakas -lehdellä.

Pallo-Iirot

Raumalainen jalkapalloseura Pallo-Iirot on lähes tuhannen harraste- ja kilpapelaajan koti. Seurassa voi kilpajoukkueiden lisäksi liikkua iltapäiväkerhoissa, puulaakifutiksessa, terveysliikuntaryhmissä tai vaikka iiro-vaareilla. Lapsille on tarjolla maineikas jalkapallohalliin säännöllisesti nouseva Iirolandia. Edustusjoukkueen pelit ovat seuralaisten yhteisöllinen tapahtuma. Seuran strategian tekemiseen on osallistettu laaja joukko, millä varmistetaan näkökulmien moninaisuus. Pallo-Iirojen suuresta seurasydämestä on osoituksena halu parantaa raumalaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä yhteistyössä kunnan kanssa.