Urheilugaalan 2019 varsinaisten palkintoluokkien ehdokkaat

 

Urheilugaalan palkintolautakunta nimeää ehdokkaat useilta eri tahoilta saatujen ehdotusten joukosta Suuren raadin äänestykseen. Tänä vuonna Suuren raadin äänestyksessä on seitsämän eri kategoriaa, joissa ehdokkaita on kolmesta viiteen. Urheilugaalan varsinaiset palkintoluokat 2019 ovat: Läpimurto, Taustavoima, Esikuva, Urheilukulttuuri, Vuoden urheiluseura, Suomen Aktiivisin Työpaikka ja Suomen liikkuvin kunta.

 

Esikuva

Esikuva voi olla aktiivi tai jo uransa lopettanut huippu-urheilija, jonka asenne, käytös, esiintyminen ja teot sopivat kannustavaksi esimerkiksi koko Suomen kansalle ja erityisesti nuorille.

 

Ehdokkaat:

 

Martti Jylhä (s. 3.6.1987), hiihto

Hiihdon nuorten MM-kultaa 2007 voittanut ja siitä saakka lajin suomalaisiin kärkinimiin kuulunut Martti Jylhä on hiihtouransa ohella omistautunut ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle erityisesti sosiaalisen median kanavissa. Suomen olympiajoukkueen ekovastaavaksi valittu Jylhä ylsi Pyeongchangin olympialaduilla kymmenenneksi sprintissä. Pelastetaan talvet -kampanjan puolestapuhuja on 15-kertaisena Suomen mestarina yksilölajin joukkueurheilija, sillä mestaruuksista 13 on tullut viesteissä ja parisprintissä.

 

Olli Tuominen (s. 15.4.1979), squash
Jo 20 vuotta maailman squash-rankingissa sadan parhaan joukossa pysynyt ja peräti 13 vuotta TOP30-joukkoon yhtäjaksoisesti kuulunut Olli Tuominen on lajinsa kansainvälinen esikuva, joka oman menestyksekkään pelaajauransa ohella toimii nykyisin Suomen miesten maajoukkuevalmentajana. Tuominen on pistänyt itsensä sataprosenttisesti likoon pitääkseen lajinsa vahvat perinteet arvossa 50-vuotista taivaltaan vastikään juhlineen Suomi-squashin puolesta.

 

Eva Wahlström (s. 30.10.1980), nyrkkeily

Suomen menestynein nyrkkeilyammattilainen Eva Wahlström on todellinen periksiantamattomuuden esikuva. Ammattilaisuransa alusta vuodesta 2010 joulukuun alkuun 2018 kaikki 23 otteluaan tappioitta selvittänyt iskijä on pitkällä urallaan kukistanut myös terveydelliset vastoinkäymiset. Kautta aikojen ensimmäinen ammattinyrkkeilyn suomalainen maailmanmestari on moniosaajana julkaissut kaksi kirjaa ja piti ensimmäisen taidenäyttelynsä syksyllä 2018. Wahlströmin tarina on innoittanut myös musiikkiteatterin, elokuvan ja tv-dokumenttisarjan tekijöitä.

 

Läpimurto

 

Läpimurto tarkoittaa nousua viimeisen vuoden aikana lajinsa ehdottomalle huipulle. Voittaja palkitaan tittelin ja Uno-pokaalin lisäksi Urheiluopistosäätiön lahjoittamalla 10 000 euron erikoisstipendillä.

 

Ehdokkaat:

 

Oliver Helander (s. 1.1.1997), yleisurheilu

Maajoukkuetason käsipallosta keihäänheiton päälajikseen vasta kaksi vuotta sitten vaihtanut Oliver Helander on noussut raketin lailla lajin ykkösnimeksi Suomessa kohentaen ennätystään lähes kahdeksalla metrillä vuoden aikana. SFI:n mestaruuden tuonut 88,02 metrin kaari ylsi maailman tilaston seitsemänneksi. Kalevan kisojen voitto ja yli viiden metrin kaula kausitilastossa seuraavaksi parhaaseen suomalaiseen vahvistivat valta-asemaa lajin kotimaisessa kärjessä.

Titta Keinänen (s. 28.10.1993), karate
Titta Keinänen teki huhtikuussa 2018 karatehistoriaa voittamalla ensimmäisenä suomalaisena kansainvälisen ykkösluokan turnauksen Marokossa uusien tempun kesäkuussa Turkissa. Matkalla kaatui toistakymmentä arvokisamitalistia, joita hän ei ollut aiemmin voittanut. Keinänen on noussut runsaassa vuodessa yli 200 sijaa olympiarankingissa 68 kg sarjan kakkoseksi. Marraskuun MM-kisoissa Espanjassa suomalaiskarateka ylsi seitsemänneksi.

 

Topias Taavitsainen (s. 14.4.1998), e-urheilu

Topias ”Topson” Taavitsainen nousi täydellisestä tuntemattomuudesta koko e-urheilumaailman komeetaksi voittamalla kokeneen Jesse Vainikan ja kolmen muun pelaajan kanssa Dota 2 -pelin maailmanmestaruuden. Suomalaiskaksikko oli ratkaisevassa roolissa e-urheilun rahakkaimman turnauksen voiton tuoneessa finaalissa, joka kasvatti alle vuoden ammattilaisena pelanneen Taavitsaisen palkintotiliä lähes kahdella miljoonalla eurolla.

 

Eeli Tolvanen (s. 22.4.1999), jääkiekko
Vuoden 2016 jääkiekkoilun nuorten U18 maailmanmestari Eeli Tolvanen siirtyi yhdysvaltalaisesta USHL-junioriliigasta kaudeksi 2017-2018 Jokereihin KHL-sarjaan, missä hän rikkoi sarjan tulokkaana alle 19-vuotiaiden piste- ja syöttöennätykset ja sivusi maaliennätystä. Tolvanen nimettiin myös sarjan tähdistöotteluun. Heti KHL-kauden päätyttyä hänet pestattiin NHL-joukkue Nashville Predatorsin riveihin. Vasta 18-vuotias Tolvanen valittiin aikuisten arvokisojen ensikertalaisena Pyeongchangin olympiaturnauksen tähdistöön ainoana suomalaisena.

 

Taustavoima

Taustavoima voi olla valmentaja, huoltaja, toimitsija, seuratyöntekijä, erotuomari, fani tai urheiluvaikuttaja, jonka panos on ollut poikkeuksellisen merkittävä, tai joka on esiintymisellään, päätöksillään, johtamisellaan tai mielipiteillään vaikuttanut urheiluun sitä kehittävästi.

 

Ehdokkaat:


Aki Ajo
(s. 11.9.1968), moottoripyöräily

Ratamoottoripyöräilyn EM-sarjassa parhaimmillaan kuudenneksi sijoittunut Aki Ajo voitti yhteensä 10 SM-kultaa, joista osan jääradalla. Hän lopetti kilpailemisen loukkaantumisen myötä 1996 ja perusti heti seuraavana vuonna omaa nimeään kantavan kilpatallin toimien itse tallipäällikkönä. Ajo Motorsport liittyi ratamoottoripyöräilyn MM-sarjaan 2001. Aki Ajon luotsaamat tallin kuljettajat ovat sittemmin voittaneet kuusi maailmanmestaruutta tuoreimpana saavutuksena tallimestaruus 2018.

 

Jukka Härkönen (s.11.11.1952), yleisurheilu

Jukka Härkönen on yleisurheilumaailman poikkeuksellinen suomalainen, josta tuli lähes 30 vuotta sitten sattuman kautta namibialaisen pikajuoksun supertähden Frankie Fredericksin manageri. Sittemmin Härkösen kansainväliset suojatit ovat voittaneet yli sata arvokisamitalia MM-kisoista ja olympialaisista. Suomalaisille yleisurheiluhuipuille hän on toiminut laajan verkostonsa turvin myös ovien aukojana kansainvälisiin kisoihin.

 

Satu Järvelä (s. 4.10.1977), lumilautailu

Nuoresta iästään huolimatta Satu Järvelää voi kutsua lumilautailun Grand Old Ladyksi. Hänet valittiin viime kesänä Kansainvälisen Lumilautaliiton puheenjohtajaksi. Järvelä on ensimmäinen suomalainen lajin maailmanmestari, jonka manageroimat suojatit Enni Rukajärvi, Matti Suur-Hamari ja Roope Tonteri ovat sittemmin voittaneet seitsemän MM-titteliä ja yhteensä 13 olympia- ja MM-mitalia.

 

 

Urheilukulttuuri

Urheilukulttuuri-palkinto on tunnustus yksittäisestä teosta tai pitkäaikaisesta työstä suomalaisen urheilukulttuurin hyväksi. Palkinnon saaja voi olla henkilö tai yhteisö, joka on edistänyt urheilun arvoja tai perinteitä tai vaikuttanut hyvinvoinnin tai tasa-arvon kehittämisessä.

 

Ehdokkaat:

 

Amer Sports

Jo 30 vuotta urheiluliiketoiminnassa vaikuttanut ja vuodesta 2005 Amer Sportsin nimellä tunnettu suomalaisyritys on kasvanut yhdeksi markkinajohtajista useilla eri urheilun tuotesektoreilla. Urheilun suurista tuotemerkeistä Atomic, Salomon ja Wilson sekä tuoreimpana Peak Performance ovat ”suomalaistuneet” Amer Sportsin toimesta ja vastaavasti Suunto on tehnyt maailman valloituksen lähes kolme miljardia euroa vaihtavan ja yhdeksän tuhatta ihmistä työllistävän Amer Sportsin luotsaamana.


Leif Lampenius
(s. 29.7.1955)

Toisen kotimaisen kielen urheilun äänenä yli 30 vuotta työskennellyt Ylen selostaja Leif Lampenius on ollut keskeisessä roolissa myös arvostetun urheilun makasiiniohjelman Sportmagasinetin kehittäjänä. Lampeniuksen ura yleisurheilun ja hiihdon arvokisaselostajana hakee vertaistaan kansainvälisestikin: Putki alkoi Soulin olympiakisoista 1988 ja on jatkunut katkeamattomana 55 kisan ajan tähän päivään saakka.


Tuntematon Kimi Räikkönen -kirja

Poikkeuksellisesti toteutettu elämäkertakirja ”Tuntematon Kimi Räikkönen” maailman tunnetuimmasta suomalaisurheilijasta, F1-kilpa-autoilun maailmanmestarista Kimi Räikkösestä on ehtinyt jo puolessa vuodessa rikkoa kotimaiset ennätykset kaikkien aikojen myydyimpänä urheilukirjana. Finlandia-palkitun kirjailija Kari Hotakaisen teoksen käännösoikeudet on myyty jo kymmenelle eri kielelle ja siitä povataan uutta kansainvälistä bestselleriä.

 

 

Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018

 

Olympiakomitean asiantuntijoiden valitsemille ehdokkaille on Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen perusteella yhteistä pitkäjänteinen ja hyvin suunniteltu liikunnan ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä uudenlaiset ja innovatiiviset ratkaisut henkilöstön liikunnan lisäämisessä.

 

Ehdokkaat:

 

KiiltoClean Oy

KiiltoCleanilla on pitkät perinteet liikunnan edistämisessä ja henkilöstön liikunnan tukemisessa. Liikuntaohjelmaa on uudistettu vuosien saatossa vastaamaan työn ja arjen muutoksia. Laadukkaasti koulutetut liikunta-aktivaattorit, monipuolinen liikuntatarjonta ja lähes 200 työntekijän vapaaehtoisuuteen perustuva systemaattinen kuntotason seuranta nostavat merkittävästi henkilöstön liikuntamääriä.

 

Nokia Oyj

Nokian liikuntaohjelmassa on erityistä innovatiivisuutta. Liikunnan edistäminen ja liikuntaolosuhteisiin panostaminen ovat osa yrityksen laajempaa työkyvyn edistämistä, jonka piirissä Suomessa on 6 000 henkilöä. Nokia tarjoaa työntekijöilleen poikkeuksellisen monipuolisia liikuntaryhmiä ja palveluita sekä tempauksia ja tapahtumia, joiden ideointiin ja järjestämiseen osallistuu joukko vapaaehtoisia eri toimipisteissä.

 

Vakuutuskeskus

Vakuutuskeskus osallistuu työntekijöineen aktiivisesti liikunnallisiin tapahtumiin ja kampanjoihin. Henkilöstölle on tarjolla monipuolisia liikuntaryhmiä. Säännöllinen taukoliikunta kuuluu luontevana osana yrityksen 170 työntekijän viikkorutiineihin. Yhdessä työporukoilla liikunnan harrastaminen on tärkeä arvo työyhteisön ilmapiirin vahvistajana ja työhyvinvoinnin edistäjänä.

 

 

Suomen liikkuvin kunta

 

Kuntaliiton sekä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijoiden valitsemat ehdokkaat ovat onnistuneet liikunnan avulla vahvistamaan esimerkillisesti paikkakuntansa vetovoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä.

 

Ehdokkaat:

 

Kouvola

Kouvolassa liikunta on kirjattu kaupungin strategiaan merkittävänä osana yhteisön imagoa. Kaupungissa on tehty toimivia ratkaisuja liikkumisen lisäämiseksi ja liikunnan edellytysten vahvistamiseksi edullisella hinnoittelulla ja kuntalaisten aktivoinnilla omatoimiseen liikkumiseen. Panostukset liikuntapaikkarakentamiseen ja liikuntaverkoston kehittämiseen lisäävät vetovoimaa koko laajan kunnan alueella.

 

Oulu

Oulun kaupunkistrategiaan on linjattu, että hyvinvointi kuuluu kaikille. Kaupungin liikuntapalvelujen keskeisenä tavoitteena on edistää terveysliikuntaa ja hyvinvointiaktiivisuutta. Liikuntapalvelut ovat kuntalaisten käytettävissä iästä, sukupuolesta, varallisuudesta, taidosta tai liikunta-aktiivisuudesta riippumatta. Liikuntapalvelut ja liikuntaan mahdollistavat olosuhteet nähdään myös keskeisinä vetovoimatekijöinä.

 

Vihti

Vihdissä liikunnan harrastamisen helppous sekä hyvien liikkumisolosuhteiden edistäminen on tunnistettu yhteisöllisesti tärkeiksi ja kunnan keskeisiksi vahvuuksiksi vetovoimatekijöinä. Panostukset liikuntaan näkyvät laajasti koko toiminnassa strategiatasolta käytännön tekoihin. Monipuolisella liikuntapaikkaverkoston kehittämisellä luodaan laadukkaat ja innostavat mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen.

 

 

Vuoden urheiluseura 2018

 

Vuoden urheiluseura -ehdokkaiden valinnan vaihtuvana kriteeriteemana oli 2018 ihmisten ja erityisesti nuorten huomioon ottaminen seuratyön eri osa-alueilla kuten rekrytoinnissa, perehdytyksessä ja koulutuksessa kiittämistä unohtamatta. Voittaja palkitaan tittelin ja Uno-pokaalin lisäksi Alkon lahjoittamalla 10 000 euron stipendillä.

 

Ehdokkaat:

Helsingin Uimarit

Vuonna 2016 satavuotiasta historiaansa juhlineen uinnin ja taitouinnin erikoisseuran Helsingin Uimarien toiminnassa on mukana 900 lajin harrastajaa vauvasta vaariin painopisteenä nuoret. Kaikki halukkaat otetaan vastaan lämpimästi uintiperheen jäseniksi. Vanhempia innostetaan mukaan toimintaan pakottamatta. Nuoria koulutetaan ohjaustoimintaan kokeneempien avustajina turvallisuutta painottaen. Uusille seuratoimijoilla osoitetaan tukihenkilöt ja tarjotaan koulutusta. Seurassa on vahva kiittämisen kulttuuri kaikilla tasoilla.

 

Pesäkarhut, Pori

Porissa 1985 perustettu Pesäkarhut on kasvanut pesäpallon suurimmaksi lisenssiseuraksi yli 600 lisenssipelaajallaan. Naisten edustusjoukkue on napsinut 15 SM-mitalia noustuaan pääsarjaan 1996. Menestys on siivittänyt naiset Suomen seuratuimmaksi naisjoukkueeksi, jolle on rakennettu myös työllistymisohjelma pelaamisen rinnalla. Laaja koulutustoiminta auttaa seuratyössä onnistumista ja luo yhteishenkeä. Seuran oma toimintakäsikirja madaltaa vanhempien kynnystä osallistua seuratyöhön mukaan lukien SuomiAreenan keskustelutilaisuuksien järjestäminen ja hyväntekeväisyysottelut.

 

Oulun Kärpät 46

Oulun Kärpät 46 on nimensä mukaisesti 1946 perustettu runsaan tuhannen jäsenen juniorijääkiekkoilun erikoisseura, joka edustaa kotikaupunkinsa ohella koko Pohjois-Suomea. Seuratyö jaetaan Kärpissä kahteen osa-alueeseen: Kasvatus urheilullisuuteen ja valmentautuminen juniorijääkiekkoilijaksi. Toimintakohtaisissa vertaisryhmissä osaaminen siirtyy tehokkaasti kokeneemmilta uusille tekijöille ja tulokkaat ruokkivat vastavuoroisesti konkareita tuoreilla ideoillaan. Seurassa hyödynnetään Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea nuorten ohjaamiseksi opintojen ja työn äärelle.