Yhteistyökumppanit

  • Valio - Urheilugaala
  • Ilta-Sanomat - Urheilugaala
  • OP Ryhmä - Urheilugaala
  • Veikkaus - Urheilugaala
  • Helsinki - Urheilugaala
  • Aktia - Urheilugaala
  • Aava - Urheilugaala
  • Bright - Urheilugaala
  • 10.fi - Urheilugaala
  • ClearChannel - Urheilugaala
  • Niemi - Urheilugaala
  • Jalostaja Para Team - Urheilugaala
  • Stopteltat - Urheilugaala
  • Coloro - Urheilugaala
  • Nolla - Urheilugaala
  • Lumi Medical - Urheilugaala
  • Sponsor Insight - Urheilugaala
  • Urheiluopistosäätiö - Urheilugaala
  • Kauppaneuvos Kalle Kaihari Tukisäätiö - Urheilugaala
  • Urheilumuseo - Urheilugaala
  • Urheilutoimittajain Liitto - Urheilugaala
  • Yle - Urheilugaala
  • Starsquad - Urheilugaala
  • Olympiakomitea - Urheilugaala
  • Paralympiakomitea - Urheilugaala

Korona-ajalla luodaan uutta urheiluhistoriaa – ilman liikettä ei olisi elämää

Oikeastaan tämän jutun tekemisen voisi lopettaa jo Urheilumuseon ovelle. Jo siinä alkaa nimittäin tuntua, että vastaus on löytynyt tänne tulon syynä olevan kysymykseen: Mitä urheilu ihmisille tarkoittaa ja mikä sen merkitys suomalaisille on?

Ei tarvitse kuin astua museon tuulikaappiin, kun sisääntulija pääsee jo osalliseksi kuulemaan ääniä Helsingin olympialaisista. Tunne on vahva, ja iskee joka sopukkaan. Iho nousee kananlihalle ja viiltävät kylmät väreet lävistävät kehon. On kansan pauhu ja kannustus, johon vuosikymmeniä Helsingin olympialaisten jälkeen syntynyt ihminenkin voi samaistua heti. On kuin olisi paikan päällä tuntemassa yhdessä ison kannustusjoukon keskellä. 

”Tunteet, siitähän urheilussa on kyse,” nyökkäilee Urheilumuseon erikoistutkija Kalle Rantala.

”Urheilu synnyttää vahvoja tunteita ja tarjoaa niitä meille turvallisella tavalla. Pääsemme osallistumaan urheilijoiden huippuhetkiin ja notkahduksiin, ja juuri tuolla hetkellä tunne on yhteinen,” hän jatkaa. 

Rantala puhuu ns. aikakausikokemuksista esimerkkeinä urheilun luomasta yhteenkuuluvuuden tunteesta. Vaikkapa jääkiekon MM-kisoista vuonna 1995 on tullut voimakas yhteinen kokemus, jota muistellaan edelleen. Niissä hetkissä on lupa tuntea yhdessä.

”Ja sitten toisaalta urheilun merkitys on jokaiselle meistä vähän erilainen ja yksilöllinen. Yhdet haluavat jännitystä, toiset samaistua riemuun.”

Rantalan mukaan urheilun merkitys syntyy siitä, millaisena kukin yksilö sen kokee ja näkee ja minkä roolin elämässään sille antaa.

”Urheilu on koko kansan kulttuuria, ja se herättää takuuvarmasti jokaisessa meissä jotain tunteita. Suurella osalla ihmisistä tulee jollain tavoin kosketus liikuntaan jo varhaisessa vaiheessa elämää eri tavoin ja urheiluun on helppo päästä mukaan,” hän toteaa.

 

Koronakevät muutti urheilun muotoja

Helppo saatavuus ja lähestyttävyys voi yhdeltä osalta selittää urheilun merkitystä ja suosiota, mutta tänä keväänä koronaepidemian takia myös urheilu on joutunut katkolle. 

”Urheilu ei minun mielestäni kuitenkaan loppunut viime keväänä kokonaan, vaan se muutti muotoaan. Tyhjiön paikkaa alettiin täyttää tosi nopeasti.”

Ihmiset alkoivat katsoa nostalgiapätkiä ja kaikki isot mediayhtiöt alkoivat lähettää vanhoja kisoja. Tämän lisäksi Rantala kertoo yleisön löytäneen uusia juttuja. Esimerkiksi e-urheilu jatkui läpi koko kevään ja siellä koettiin iso katsojalukujen nousu, koska yleisö siirtyi sinne. Koska urheilua kaivattiin, olipa se katsomista tai itse tekemistä, moni löysi jotain korvaavaa. Monet ihmiset alkoivat myös itse liikkua enemmän ja esimerkiksi kansallispuistojen kävijämäärät alkoivat nousta.

Vaikka huippu-urheilussa suurkisoja peruuntui ja siirtyi, samalla myös huippu-urheilu alkoi nopeasti etsiä uusi keinoja toiminnan jatkamiseen ja syntyi muun muassa erilaisia kuplaratkaisuja.

Koronatilanne onkin Rantalan mielestä hyvä esimerkki juuri siitä mitä urheilu ja urheiluhenki parhaimmillaan on: kun tulee takapakkeja, ja niitä tulee väistämättä joskus, sisu nousee pintaan. Ja urheilu jos mikä on sellainen kulttuurin ala, että tavoitteena on koko ajan kehittää itseään, niin mikäpä olisi sen parempi keksimään uusia toimintamalleja tai hyväksymään uudet pelisäännöt.

”Korona-aikana onkin tehty uutta urheiluhistoriaa. Se on historiassa juuri innostavinta, että se ei lopu mihinkään, vaan sitä luodaan koko ajan!”

Se, mikä merkitys urheilulla ihmisille ja ihmiskunnalle todella on, käy hyvin ilmi, kun Rantalan kanssa alkaa leikitellä ajatuksella, mitä tapahtuisi, jos urheilu loppuisi kokonaan.

”Koko maailma on rakentunut liikkeellä ja liikkeessä, on pitänyt tehdä pellolla töitä ja rakentaa käsillä. On vaikeaa kuvitella, että liikunta ja liike loppuisi, koska silloinhan maailmakin tavallaan loppuisi. Kyllä ihminen aina haluaa jatkaa elämää, ja siksi en usko, että ihan helposti luopuisimme liikkeestä, liikunnasta ja urheilusta,” hän kiteyttää.