Yhteistyökumppanit

  • Valio - Urheilugaala
  • Ilta-Sanomat - Urheilugaala
  • OP Ryhmä - Urheilugaala
  • Veikkaus - Urheilugaala
  • Helsinki - Urheilugaala
  • Aktia - Urheilugaala
  • Aava - Urheilugaala
  • Creative Technology Finland - Urheilugaala
  • 10.fi - Urheilugaala
  • ClearChannel - Urheilugaala
  • Niemi - Urheilugaala
  • Jalostaja Para Team - Urheilugaala
  • Stopteltat - Urheilugaala
  • Coloro - Urheilugaala
  • Nolla - Urheilugaala
  • Testaakorona.fi- Urheilugaala
  • Sponsor Insight - Urheilugaala
  • Floramore - Urheilugaala
  • Kauppaneuvos Kalle Kaihari Tukisäätiö - Urheilugaala
  • Urheilumuseo - Urheilugaala
  • Urheilutoimittajain Liitto - Urheilugaala
  • Yle - Urheilugaala
  • Starsquad - Urheilugaala
  • Olympiakomitea - Urheilugaala
  • Paralympiakomitea - Urheilugaala

Aava – Kuinka mennä vastuullisuudessa askel pidemmälle

Täällä kaukaisessa Pohjolassa vastuullisuus on jo melkein jokaisen yrityksen agendalla, hyvä niin. Kun vastuullisuudesta tulee bisnekselle kriittistä – eli asiakkaat vaativat puheiden sijaan tekoja – markkinat tuottavat enemmän hyvää kaikille.

Vastuullisuus on ymmärretty pääosin siitä näkökulmasta, että meillä on yhteinen maapallomme pelastettavana. Sen eteen olemme luoneet ohjelmia ja mittareita, järjestämme konferensseja ja paneeleja. Keksimme, miten kompensoimme hiilijalanjälkeämme ja miten pyöritämme bisnestä mahdollisimman hiilineutraalisti. Teemme ilmastotoimia, jotta kaikilla meillä on parempi olla nyt ja tulevaisuudessa.

Mutta unohdammeko kenelle me tätä lopulta teemme? Jos emme pidä huolta ihmisistä, en tiedä mitä varten olemme planeettaamme säilyttämässä. Sillä kuka sitä planeettaa pelastaa jos kukaan ei jaksa? Meidän täytyy alkaa puhua myös ihmisvastuullisuudesta. Sitä me tarvitsemme juuri nyt.

Kuinka vastuullista on pyörittää yritystä, jossa ihmiset uupuvat? Yritykset eivät voi menestyä, jos siellä työskentelee väsyneitä ja motivaationsa hukanneita ihmisiä. Heitä, jotka lukevat yrityksensä nettisivuilta korulauseita yrityskulttuurista, joista ei kuitenkaan näy merkkiäkään arkipäivän tekemisessä. Heitä, jotka hakeutuvat ulos yrityksen porteista tietämättä minne seuraavaksi menisivät.

Onneksi hyvinvoinnin merkitystä aletaan ymmärtää jo monissa yrityksissä. Yritykset, jotka panostavat muun vastuullisuuden lisäksi työntekijöidensä jaksamiseen, tulevat vetämään pidemmän korren ja tekemään lopulta maapallosta paremman paikan. Hyvinvointia rakentamalla saa hyvää aikaiseksi, sillä hyvinvoivat ihmiset haluavat luoda hyvää myös ympärilleen.

Viimeinen läpimurto ihmisvastuullisuudessa syntyy, kun yrityksissä opitaan yksinkertainen laskukaava; ihmisten jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on halvempaa kuin sen laiminlyömisestä syntyvät kustannukset. Tämä vaatii uudistumista kulttuurilta ja sitä eteenpäin vieviltä johtajilta. Johtamistaitoihin täytyy lisätä uusi ulottuvuus; taito johtaa hyvinvointia ja jaksamista.

Lopulta jokaisen yrityksen suurin vastuu on huolehtia ihmisistä, jotka siellä työskentelevät. Jos ihmiset voivat huonosti, yritystoiminta sakkaa. Ja huonovointiset ihmiset pistävät oloaan viestikapulan lailla eteenpäin ympäristöönsä, perheelleen, ystävilleen ja lapsilleen.

Ilman ihmisvastuuta meille ei jää paljoakaan jäljelle, sillä ihmisvastuulle ei ole kompensaatiomalleja. Ihmisen jalanjälki on konkreettinen jalanjälki ja siitä huolta pitämällä yksilö, yksilön läheiset, yritykset ja yhteiskunta voittavat.